Yksi vanhimmista hyväksytyistä kissaroduista, brittiläinen lyhytkarva (tai lyhyemmin brittiläinen tai britti), on kiltti, eloisa ja huomiota rakastava.
Brittiläisen lyhytkarvan fyysiset piirteet
Brittiläinen lyhytkarva on keskikokoinen tai jopa suuri, kompakti, pullea kissa, joka tunnetaan kauniista piirteistään ja paksusta, pehmoisesta turkistaan.
Lyhytkasvuisen ja vankkarakenteisen kissan tunnistaa heti pyöreistä kasvoista ja suurista pyöreistä silmistä, jotka antavat sille ihastuttavan ilmeen ja paljon luonnetta.
Brittiläisen lyhytkarvan tunnusomaisin turkin väri on sinertävän harmaa, jolloin kissalla on myös silmiinpistävät oranssit silmät. Kissa on yleensä yksivärinen, joko ilman kuvioita, tai sillä voi olla esimerkiksi valkoisia kuvioita. Sitä on myös totuttu näkemään tabby- ja siiamilaiskuvioisenakin.
Brittiläinen lyhytkarva painaa yleensä noin 3-8 kiloa.
Persoonallisuus ja käyttäytyminen
Brittiläinen lyhytkarva on hellä, leikkisä ja uskollinen. Se on hyvin seurallinen perheen ja läheisten ystävien kanssa, vaikka monien kissojen tapaan sillä voi kestää hieman aikaa ennen kuin se alkaa tutustua paremmin vieraisiin ihmisiin.
Se on suhteellisen hiljainen ja yllättävän seurallinen, ja tulee hyvin toimeen usean kissan talouksissa. Se ystävystyy myös helposti muiden kotieläinten, esimerkiksi kissaystävällisten koirien, kanssa.
Ne sopivat perheisiin, joissa on vanhempia lapsia
Ystävällinen, lojaali ja ihmisrakas brittiläinen lyhytkarva sopii erinomaisesti sekä lapsettomiin koteihin ja koteihin, joissa on vanhempia lapsia.
Kuten useat muutkin kissarodut, ne eivät kuitenkaan ole erityisen anteeksiantavia hyvin pienille lapsille, jotka eivät ole vielä oppineet kunnioittamaan kissaa. Hyvin pienet lapset saattavat luulla niiden suurisilmäisyyden ja pyöreiden kasvojen takia, että ne ovat leluja tai nukkeja, joten varovaisuutta on syytä noudattaa.
Brittiläinen lyhytkarva viihtyy sekä sisällä että ulkona
Brittiläinen lyhytkarva viihtyy hyvin sisätiloissa, joissa on riittävästi viihdykettä, tai ulkona, jos käytettävissä on turvallinen, kissoille sopiva piha-alue. Se on yleensä taipuvainen lyhyisiin aktiviteettipätkiin, joiden välissä on pitkiä päiväunia. Tällöin kissalle mieluisin tila olisi siis jonkinlainen “catio” tai muu turvallinen paikka, jossa se voi olla sekä aktiivinen että lepäillä.
Mistä brittiläinen lyhytkarva on saanut alkunsa?
Nimestään huolimatta brittiläinen lyhytkarva on todennäköisesti ensimmäinen valikoivasti jalostettu kissarotu, ja sen juuret juontavat juurensa Roomaan. Ne olivat ensin hiirten ja rottien pyydystäjiä, ja luultavasti salamatkustajia, kun roomalaiset valloittajat matkustelivat muualle.
Kun ne kotiutuivat muualle, niitä alettiin valikoivasti kasvattaa niiden pyöreän ja viehättävän ulkonäön ja kiintymyksellisen luonteen vuoksi. Rotu rekisteröitiin ensimmäisen kerran brittiläisenä lyhytkarvana vuonna 1870, ja se on ollut suosittu siitä lähtien.