Hybridikissat

Chausie-hybridikissa katsoo kameraan ruohikossa

Chausie

Jaa artikkeli:

Mikä on Chausie?Chausie on kotikissan ja viidakkokissan risteytys

Chausie on kotikissan, tarkemmin sanottuna esimerkiksi abessinialaisen, itämaisen lyhytkarvan tai maatiaiskissan, ja luonnossa elävän viidakkokissan (Felis chaus) risteytys. Se on aktiivinen, näyttävä ja seurallinen kissa, jonka jalostus perustuu viidakkokissan villiin ulkonäköön ja kotikissan lempeään luonteeseen.

Luonne: Lojaali, peloton, lempeä

Koko: 12 viikon iässä kissanpentu on keskikokoinen ja painaa n. 1,4 kiloa. Keskikokoinen tai suuri aikuinen uroskissa painaa n. 6 kiloa, ja naaraat ovat yleensä vähän pienempiä.

Turkin pituus ja kuviointi: lyhyt, tabby-kuviointi

Värit: Turkki on yleensä ruskea tai musta, silmät vihreät tai kullankeltaiset.

Elinikä: 10-18 vuotta

Alkuperä ja historiaaChausien alkuperä on muinaisessa Egyptissä

Chausie-rodun alkuperä juontaa muinaiseen Egyptiin, missä viidakkokissa saattoi risteytyä kotikissan (Felis catus) kanssa jo tuhansia vuosia sitten. Nämä risteymät olivat ilmeisesti yleisiä, sillä Egyptin temppelihistoriasta on löydetty muumioita, jotka muistuttavat näiden kissojen piirteitä.

Aasian jokien ja Pohjois-Afrikan alueilla vastaavia hybridikissoja raportoitiin satunnaisesti vuosisatojen ajan. On todennäköistä, että nämä luonnollisesti syntyneet risteymät säilyivät villien populaatioiden seassa, mutta järjestelmällinen jalostus Chausiesta ei vielä tuolloin ollut alkanut.

Ensimmäiset kirjallisesti dokumentoidut viidakkokissan ja kotikissan risteytykset tapahtuivat todennäköisesti 1960–1970-luvulla. Jalostajat risteyttivät viidakkokissoja mm. abyssinialaisten kanssa, tavoitellen lemmikkiä, jolla olisi villi ulkonäkö.

1990-luvulle tultaessa syntyi ensimmäiset Chausie‑linjat, kun kasvattajat alkoivat suunnitellusti kehittää tätä yhdistelmää. Ensimmäinen virallinen rekisteröinti myönnettiin TICA-järjestön rekisteriin vuonna 1995. Vuonna 2013 Chausie sai täyden Championship-status -nimikkeen, mikä mahdollistaa sen osallistumisen sekä näyttelyihin että rotutestaukseen.

Nykyään Chausie-kissoja kasvatetaan sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa, ja rotu on virallisesti tunnustettu useissa kansainvälisissä järjestöissä.

Ulkonäkö ja fyysiset piirteetChausiet ovat isompia kuin tyypilliset kotikissat

Chausiet ovat keski- tai suurikokoisia verrattuna perinteisiin kotikissoihin. Useimmat chausiet ovat hieman pienempiä kuin esimerkiksi Maine Coon -urokset, mutta suurempia kuin siamilaiset. Aikuiset chausieurokset painavat tyypillisesti 5,0-7,3 kg. Aikuiset naaraat painavat yleensä 3,6-5,9 kg.

Chausiet tykkäävät juosta ja hyppiä, ja niillä onkin pitkä vartalo, pitkät jalat ja vahva rintakehä. Niiden korvat ovat leveät, pitkät ja asettuvat korkealle päähän. Poskipäät ovat voimakkaat, pitkät ja kulmikkaat, ja silmät ovat ylhäältä litteät ja alhaalta puoliksi soikeat.

Chausie-kissoilla on tyypillisesti lyhyt ja tiheä turkki. Turkin sävy ja kuviointi voi olla ruskea “tikattu tabby”, eli kissan yksittäiset turkin karvat ovat raidallisia. Tämä näyttää kauempaa tasaisen ruskealta ja läheltä ruskean rakeiselta. Turkki voi olla myös tasaisen musta. Lisäksi Chausie-kissoille erityinen värityyppi on eräänlainen “harmahtava tabby”, jossa turkin karvat ovat muuten mustat, mutta niiden latvan kärjet ovat hopeanharmaat. Kyseisen värityypin geeniä ei ole vielä tunnistettu, mutta sen uskotaan löytyvän ainoastaan Chausie-kissarodulta.

Chausie metsäisessä ympäristössä
(Kuva: Wilczakrew, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons)

LuonneChausiet ovat älykkäitä ja aktiivisia kissoja

Koska kasvattajat risteyttivät viidakkokissat lähinnä älykkäisiin, ulospäin suuntautuviin rotuihin (esim. abessinialaisiin), chausiet ovat älykkäitä, aktiivisia ja urheilullisia kissoja. Ne ovat usein hyvin aktiivisia varsinkin pentuina, ja ovat aikuisina vähän rauhallisempia. Ne kuitenkin säilyttävät leikkisyytensä ja ovat elinikäisesti uteliaita kissoja.

Chausiet eivät pidä yksinolosta, vaan ne tarvitsevat muiden kissojen tai ihmisen seuraa suurimman osan ajasta. Chausiet pärjäävät hyvin myös, jos talossa on koira. Lisäksi chausiet muodostavat syvän siteen ihmisiin. Ne ovat uskollisia, ja niillä voi olla sopeutumisvaikeuksia, jos ne sijoitetaan aikuisina uuteen kotiin.

Rodun terveys ja elinajanodoteYleisesti terve, mutta saattaa kärsiä ruoansulatusjärjestelmän herkkyydestä

Chausie on yleisesti ottaen terve rotu, etenkin kun se on huolellisesti jalostettu. Koska chausie on hybridirotu, jolla on sekä viidakkokissan että kotikissan taustaa, sen geneettinen monimuotoisuus voi tarjota jonkinlaista luonnollista vastustuskykyä joillekin perinnöllisille sairauksille. Silti rodussa voi esiintyä samoja terveyshaasteita kuin muillakin kotikissoilla, erityisesti niissä linjoissa, joissa on käytetty abyssinialaista jalostukseen.

Yksi mahdollinen huolenaihe on ruoansulatusjärjestelmän herkkyys. Jotkut chausiet voivat reagoida herkästi viljapohjaiseen ruokaan ja saattavat tarvita lihapitoisempaa, viljatonta ravintoa. Tämä liittyy osittain rodun villimpään alkuperään, sillä ne eivät välttämättä sulata hiilihydraatteja yhtä tehokkaasti kuin muut kissat.

Muita satunnaisesti raportoituja ongelmia voivat olla hammasongelmat, allergiat ja munuaissairaudet, vaikka näitä ei ole tilastoitu poikkeuksellisen yleisiksi juuri chausieilla. Rodun pitkä ja urheilullinen rakenne voi myös altistaa tuki- ja liikuntaelinten vaivoille, etenkin ikääntyessä.

Chausien elinajanodote on yleensä 12–14 vuotta, mutta hyvin hoidettu yksilö voi elää pidempäänkin. Säännölliset eläinlääkärintarkastukset, laadukas ravinto ja riittävä liikunta ovat tärkeitä terveyden ylläpitämiseksi.

 

Linkkien toimivuus on tarkistettu viimeksi 9. kesäkuuta 2025.

Lue seuraavaksi
Erittäin hyviä uutisia! Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan yhtä maailman harvinaisimmista kissoista, Iberian ilvestä, ei enää luokitella uhanalaiseksi.
Villiintynyt kissa ja villikissa eivät ole sama asia, vaikka ne usein sekoitetaan keskenään.
Isot kissat eli suurkissat ovat tyypillisesti suurempia ja painavampia kuin pienet kissat. Niillä on vankka vartalo ja voimakkaat eturaajat ja leuat, joiden avulla ne pystyvät saalistamaan suuria saaliseläimiä.
Metsäkissat ovat villikissan alalaji, joka kehittyi noin 650 000 vuotta sitten. Ne ovat myös nykyisen kesyn kotikissan esi-isä. Niitä verrataan usein raidallisiin tabby-kissoihin, joilla on suurempi pää, pidemmät jalat ja jykevämpi rakenne.
Burmilla on peräisin Yhdistyneestä kuningaskunnasta, sille on ominaista hopeanhohtoinen turkki ja ilmeikkäät, vihreät silmät. Rotu on syntynyt persialaisen ja burman risteytyksestä.
Tiikerikissa tunnetaan myös nimellä onsilla, ja se on yksi Amerikan pienimmistä villikissoista. Se liikkuu sekä metsäalueilla että savanneilla ja on myös taitava kiipeilijä.
Tuoreimmat
Suosituimmat
😺 Kissafaktaa

Tiesitkö, että kissoilla on erikoistunut solisluu? Toisin kuin ihmisillä, kissojen solisluu ei ole täysin kiinnittynyt, minkä ansiosta ne mahtuvat helposti ahtaisiin tiloihin ja liikkuvat joustavasti. Tämä auttaa kissoja tutkimaan ympäristöään huomattavan ketterästi ja ahtautumaan mahdottomilta tuntuviin tiloihin.