Alkuperä ja historiaaSnowshoe-rotu sai alkunsa Yhdysvalloissa siamilaiskissoista
Snowshoe-kissa sai alkunsa 1960-luvun lopulla Yhdysvalloissa. Rodun kehityksestä vastasi alun perin kasvattaja Philadelphiasta, joka huomasi siamilaiskissallaan syntyneiden pentujen joukossa poikkeuksellisia yksilöitä: kissoja, joilla oli siamilaiselle tyypillinen väritys, mutta valkoiset tassut. Tämä ulkonäkö herätti kiinnostusta, ja kasvattaja päätti alkaa kehittää uutta rotua.
Rodun kehittämisessä käytettiin sekä siamilaisia että amerikkalaisia lyhytkarvakissoja. Tavoitteena oli säilyttää siamilaiskissan vartalorakenne ja kuviointi, mutta yhdistää siihen valkoiset merkit jaloissa, kasvoissa ja rinnassa. Tuloksena oli kissa, joka ei ollut täysin siamilaisen kaltainen, vaan hieman tukevampi ja usein tasapainoisempi luonteeltaan.
Rodun vakiinnuttaminen ei ollut suoraviivaista. Snowshoe-kissat perivät valkoiset merkit epätäydellisesti dominoivasta geenistä, mikä tekee tasaisen ulkonäön saavuttamisesta haastavaa. Tämän vuoksi rodun kehitystyö vaati aikaa ja valikoivaa jalostusta. Kasvattajien piti olla kärsivällisiä, sillä jokainen pentue saattoi sisältää kissoja hyvin erilaisilla kuvioilla ja merkkien jakaumilla.
Rodun virallinen tunnustus tapahtui vaiheittain. Snowshoe hyväksyttiin ensin eräissä pienemmissä kissajärjestöissä, ja myöhemmin rotu tunnustettiin myös kansainvälisesti. Esimerkiksi Cat Fanciers’ Association hyväksyi rodun jo 1980-luvulla, ja TICA (The International Cat Association) seurasi myöhemmin perässä. Rotu on edelleen melko harvinainen, mutta sillä on omistautunut kasvattajayhteisö erityisesti Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
LuonneSnowshoe on sosiaalinen ja sopeutuva
Snowshoe-kissat ovat sosiaalisia ja nauttivat ihmisten seurasta. Rotu ei yleensä viihdy pitkään yksin, joten sille on hyvä tarjota seuraa tai kaveri. Ne eivät ole kovin äänekkäitä, mutta kommunikoivat selkeästi pienillä naukaisuilla ja eleillä.
Snowshoe-kissoista pidetään myös kissanäyttelypiireissä sen rauhallisuuden takia. Vaikka se onkin rauhallinen, rodulla on myös leikkisä ja utelias puolensa. Se innostuu virikkeistä, joten toiminnalliset lelut, kiipeilypuut ja aktiviteetit ovat sille tärkeitä. Näin kissa pysyy sekä fyysisesti että henkisesti vireänä.
Snowshoe-kissa sopii yleensä erinomaisesti perheisiin, joissa on tilaa ja aikaa sen sosiaaliselle ja uteliaalle luonteelle. Se voi myös sopeutua hyvin muihin lemmikkeihin, kun aloitus tapahtuu rauhassa ja totuttaminen tehdään vaiheittain.
Ulkonäkö ja fyysiset piirteetSnowshoe perii siamilaiselta rakenteensa ja värityksensä
Snowshoen rakenne muistuttaa siamilaisrotua: sillä on siro, urheilullinen vartalo ja terävät korvat. Rodun tunnistaa erityisesti valkoisista “sukista” jaloissa ja usein valkoisesta rinnan alueesta ja kasvojen naamiosta.
Turkki on lyhyt ja tiivis, ja kuviointi noudattaa siamilaisen point-mallia eli naamioväritystä, jossa vartalon perusväri on vaalea ja raajojen/kasvojen väri tummempi.
Snowshoe-kissan silmät ovat mantelinmuotoiset ja siniset, mikä on osa rodun perimää siamilaiselta. Silmien väri voi vaihdella kirkkaasta vaaleampaan sävyyn.
HoitoSnowshoe on helppohoitoinen
Snowshoen turkki on helppohoitoinen: säännöllinen harjaus kerran viikossa riittää pitämään enimmät irtokarvat kurissa. Tiheä ja lyhyt karva ei takkuunnu helposti, mutta kevyt harjaaminen auttaa ylläpitämään ihon ja turkin hyvinvointia.
Koska rodulla esiintyy toisinaan lievää altistumista virtsakiville tai hammasongelmille, oikeanlainen ravinto sekä hampaiden tarkkailu kuuluvat hoitorutiineihin. Erityinen märkäruoka voi tukea virtsateiden terveyttä. Korvien ja silmien tarkistus on aina hyvä käytäntö.
Snowshoe-kissa hyötyy virikkeistä: virikkeellinen ympäristö, kuten kiipeilypuut, erilaiset lelut ja vaihtuvat leikit, pitävät sen miellyttävässä vireessä. Sosiaalinen luonne edellyttää, että lapsiperheissä tai monen lemmikin talouksissa kissalla on mahdollisuus viettää aikaa yhdessä muiden kanssa.
Rodun terveys ja elinajanodotePeritty taipumus virtsakiviin, sydän- ja silmäongelmiin
Snowshoe-kissa on geneettisesti läheistä sukua siamilaiselle rotuperimälle, joten sen terveystilaan liittyy samankaltaisia haasteita. Yksi huomioitava seikka on peritty taipumus virtsakiviin, jotka voivat aiheuttaa virtsatietulehduksia, jos kissan nesteytys ei ole riittävää. Tämän riskin minimoimiseksi annetaan usein runsaasti vettä ja märkäruokaa.
Rodun kehitysvaiheessa jalostuksessa on testattu myös sydänlihas- ja silmäongelmia, sillä siamilaisilla esiintyy esimerkiksi perinnöllistä kardiomyopatiaa ja progressiivista verkkokalvon rappeumaa. Vastuullinen kasvatustoiminta sisältää terveystestit näissä aiheissa.
Snowshoe-kissan elinajanodote on tyypillisesti 12–16 vuotta. Hyvällä hoidolla, terveellisellä ruokavaliolla ja säännöllisillä eläinlääkärikäynneillä kissa voi elää pidempäänkin. Rokotukset ja loishäätö kuuluvat ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon.
Lähteet ja lisätietoa
- The Governing Council of the Cat Fancy. Snowshoe. https://www.gccfcats.org/getting-a-cat/choosing/cat-breeds/snowshoe/
- TICA – The International Cat Association. Snowshoe. https://tica.org/breed/snowshoe/
- Leeson, J. (Artikkeli päivitetty 2024). Snowshoe Cat. PetMD. https://www.petmd.com/cat/breeds/snowshoe-cat
- Artikkelin pääkuva: SnowshoeCatRu, CC BY-SA 4.0, via Wikimedia Commons
Linkkien toimivuus on tarkistettu viimeksi 10. kesäkuuta 2025.
