Alkuperä ja historiaaTurkkilainen angora on vanha rotu
Turkkilainen angora on yksi maailman vanhimmista tunnetuista kissaroduista. Sen juuret ulottuvat Anatolian alueelle, nykyisen Turkin alueelle, missä se tunnettiin jo 1500-luvulla. Angoran kaupungin (nykyisin Ankara) mukaan nimetty rotu oli arvostettu erityisesti pitkäkarvaisen ja puhtaanvalkoisen turkkinsa vuoksi.
Eurooppaan rotu saapui 1600-luvulla ja sai pian suosiota aateliston keskuudessa. Kuitenkin myöhemmin 1800-luvulla turkkilainen angora sekoittui muihin pitkäkarvaisiin rotuihin, kuten persialaiseen, mikä johti alkuperäisen linjan harvinaistumiseen. Turkissa rotu säilyi omana linjanaan, ja se saatiin takaisin jalostusohjelmiin 1900-luvun puolivälissä.
TICA ja CFA tunnustavat turkkilaisen angoran omana rotunaan. Jalostuksessa painotetaan edelleen sen luonnollista alkuperää ja kevyttä, siroa rakennetta. Rotu säilyttää erityisasemansa myös Turkissa, jossa sitä pidetään kansallisaarteena ja suojellaan valtion tukemissa kasvatusohjelmissa.
LuonneLeikkisä, energinen ja lempeä kissa
Tämä rotu on leikkisä ja energinen, mutta myös lempeä ja rauhallinen oikeassa ympäristössä. Se nauttii korkeista paikoista ja seuraa ympäristöään tarkasti. Angora oppii nopeasti ja voi esimerkiksi opetella avaamaan ovia tai käyttämään interaktiivisia leluja.
Sosiaalisuudestaan huolimatta angora ei ole välttämättä sylikissa, vaan viihtyy omilla ehdoillaan. Se pitää ihmisseurasta, mutta arvostaa myös itsenäisyyttään. Toisiin lemmikkeihin se voi suhtautua vaihtelevasti – joihinkin se ystävystyy helposti, toisista se pysyttelee etäällä.
Kissan äänensävy on pehmeä ja laulava, ja se käyttää ääntään kommunikoidakseen omistajansa kanssa. Se saattaa tulla tervehtimään ovelle, pyytää ruokaa tai yksinkertaisesti vaan “jutella”.
Ulkonäkö ja fyysiset piirteetPerinteisesti valkoinen, mutta nykyään esiintyy myös muita värejä
Turkkilainen angora on keskikokoinen, mutta sen keho on hoikka, sulavalinjainen ja lihaksikas. Takajalat ovat hieman etujalkoja pidemmät, mikä tekee sen liikkeestä ketterän ja sulavan.
Rodun turkki on puolipitkä, hienolaatuinen ja silkkinen. Siinä ei ole pohjavillaa, mikä tekee siitä helpommin hoidettavan verrattuna moniin muihin pitkäkarvaisiin rotuihin. Häntä on pitkä ja tuuhea, ja sitä verrataan usein höyheneen. Turkki laskeutuu luonnollisesti vartalon muotojen mukaan.
Silmät ovat suuret ja mantelinmuotoiset, ja ne voivat olla lähes mitä tahansa väriä – siniset, keltaiset, vihreät tai eripariset. Varsinkin valkoisilla kissoilla eriparisuus on melko yleistä. Korvat ovat suuret, avoimet ja pystyssä.
Turkkilaisen angoran kasvonpiirteet ovat hienostuneet ja pehmeät. Pää on kiilamainen ja kuono suora. Kaikki piirteet tukevat vaikutelmaa sirosta, elegantista kissasta, mutta ilman ylikorostettua ulkonäkökeskeisyyttä.
Vaikka rodun tunnetuin väritys on valkoinen, nykyään hyväksytään useita muita värejä, mukaan lukien harmaa, musta, sininen ja tabby-kuviot. Valkoista väriä suositaan yhä etenkin näyttelyissä ja alkuperäislinjoissa. Yllä olevassa artikkelin pääkuvassa näkyy tabby-kuvioinen, savunharmaa yksilö, ja alla on kuva valkoisesta kissasta, jolla on eripariset silmät.

HoitoSäännöllinen harjaus ja virikkeet ovat tärkeitä
Turkkilaisen angoran turkki vaatii säännöllistä, mutta melko kevyttä huoltoa. Koska pohjavilla puuttuu, se ei takkuunnu yhtä herkästi kuin monilla muilla pitkäkarvaisilla kissoilla. Viikoittainen harjaus pitää turkin hyvässä kunnossa ja vähentää irtokarvoja. Terveystarkastukset ja vastuullinen jalostus ovat avainasemassa rodun hyvinvoinnin kannalta.
Angora tarvitsee virikkeitä ja päivittäistä leikkiä, jotta se pysyy onnellisena ja aktiivisena. Se hyötyy myös kiipeilytelineistä ja tarkkailupaikoista (kiipeilypuut, hyllyt yms. korkeat paikat), joista voi seurata ympäristöä.
Rodun terveys ja elinajanodoteValkoisilla kissoilla voi esiintyä kuuroutta
Yleisesti ottaen rotu on terve, mutta valkoisilla kissoilla voi esiintyä synnynnäistä kuuroutta, erityisesti sinisilmäisillä tai eriparisilmäisillä yksilöillä. Tämän vuoksi kuulo tulisi tarkastaa pentuiässä. Lisäksi jotkin rodun linjat voivat olla alttiita sydänsairauksille, kuten hypertrofiselle kardiomyopatialle.
Rotu elää usein 12–18 vuoden ikäiseksi, ja hyvällä hoidolla jopa pidempään.
Lähteet ja lisätietoa
- TICA – The International Cat Association. Turkish Angora. https://tica.org/breed/turkish-angora/
- Anderson, A. (2024). What To Know About a Turkish Angora Cat. WebMD. https://www.webmd.com/pets/cats/what-to-know-turkish-angora-cat
- Leeson, J. (Artikkeli päivitetty 2023). Turkish Angora. PetMD. https://www.petmd.com/cat/breeds/turkish-angora
- VCA Animal Hospitals. Turkish Angora. https://vcahospitals.com/know-your-pet/cat-breeds/turkish-angora
- The Cat Fancier’s Association. Turkish Angora. https://cfa.org/breed/turkish-angora/
- Artikkelin pääkuva: alkuperäinen kuva Daly69, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons
Linkkien toimivuus on tarkistettu viimeksi 14. kesäkuuta 2025.