Aasiankultakissa, Catopuma temminckii, on keskikokoinen luonnonvarainen kissa, joka on kotoisin Kaakkois-Aasian metsistä. Laji tunnetaan silmiinpistävästä turkistaan, jonka väri voi vaihdella kultaisesta ja punertavasta harmaaseen tai joillakin yksilöillä jopa melanistiseen eli kokomustaan. Kissa on nimetty sen yleisimmän värisävyn mukaan, ja se on tieteellisesti nimetty eläintieteilijä Coenraad Jacob Temminckin mukaan, joka oli Alankomaiden Leidenin kansallisen luonnonhistoriallisen museon johtaja 1800-luvulla.
Aasiankultakissa on vaikeasti havaittavissa, ja paljon sen elämästä luonnossa on edelleen mysteeri. Sen mieltymys tiheisiin, syrjäisiin metsäympäristöihin yhdistettynä sen pääasiassa yölliseen elämäntapaan on tehnyt siitä tutkijoille haastavan lajin.
Aasiankultakissan fyysiset ominaisuudet
Aasiankultakissat ovat vankkoja ja lihaksikkaita, ja aikuiset urokset painavat 8-15 kiloa ja naaraat hieman vähemmän. Niiden pituus on 66-105 senttimetriä, lukuun ottamatta niiden suhteellisen lyhyttä häntää, joka on noin puolet niiden ruumiin pituudesta.
Aasiankultakissan silmiinpistävin fyysinen ominaisuus on sen turkki, jonka väri voi siis vaihdella kultaisesta ja punaruskeasta tummanruskeaan ja jopa kokomustaan. Joillakin yksilöillä on pilkkuja alapuolellaan ja raajoissaan, ja huulilla ja silmien reunoilla kulkee usein valkoinen viiva, joka muodostaa kontrastin kasvojen mustien merkkien kanssa.
Aasiankultakissan vankka ruumiinrakenne ja voimakkaat jalat tekevät siitä erinomaisen kiipeilijän ja pätevän saalistajan. Vaikuttavista fyysisistä kyvyistään huolimatta tämä laji on pääasiassa maalla liikkuva ja viettää suurimman osan ajastaan metsänpohjilla.
Missä aasiankultakissa elää, ja mikä on sen levinneisyys?
Aasiankultakissa asustaa laajalla alueella Kaakkois-Aasiassa, Tiibetin ja Nepalin metsissä lännessä, Etelä-Kiinasta Myanmariin, Thaimaahan, Malesiaan ja Sumatralle idässä. Ne ovat erittäin sopeutumiskykyisiä, ja niitä voi tavata eri korkeuksilla, trooppisista sademetsistä aina jylhiin, jopa 3 000 metrin korkeuteen merenpinnasta kohoaviin vuoristoalueisiin.
Niiden mieltymys tiheisiin metsäympäristöihin ei rajoita niiden liikkumista koskemattomassa erämaassa. Aasiankultakissoja on havaittu myös hakkuumetsissä ja sekundäärimetsissä, mikä osoittaa niiden kykyä asua muuttuneissa maisemissa. Sopeutumiskyvystään huolimatta nämä kissat ovat yksinäisiä ja vaikeasti lähestyttäviä, ja ne suosivat syrjäisiä alueita kaukana ihmisistä.
Käyttäytyminen, ruokavalio ja saalistaminen
Aasiankultakissojen käyttäytymisestä tiedetään vain vähän
Aasiankultakissat ovat erakoita, ja niiden uskotaan olevan sekä päivä- että yöaktiivisia, ja niiden aktiivisuus vaihtelee mahdollisesti saaliin saatavuuden ja muiden suurpetojen liikkeiden mukaan. Suuri osa sen käyttäytymiseen liittyvistä tiedoista on peräisin vankeudessa tehdyistä havainnoista tai harvinaisista havainnoista luonnossa.
Mitä aasiankultakissat syövät?
Niiden ruokavalio on monipuolinen, mikä kuvastaa niiden sopeutumiskykyä erilaisiin ympäristöihin. Ne käyttävät ravinnokseen erilaisia saaliseläimiä, kuten jyrsijöitä, lintuja ja suurempia nisäkkäitä, kuten peuranvasoja ja villisian porsaita. Alueilla, joilla esiintyy pieniä sorkka- ja kavioeläimiä, ne voivat muodostaa merkittävän osan niiden ruokavaliosta.
Aasiankultakissat saalistavat useimmiten maalla
Aasiankultakissat ovat taitavia saalistajia, jotka pystyvät tappamaan itseään suurempia eläimiä.
Nämä kissat ovat pääasiassa maalla liikkuvia saalistajia, jotka väijyvät saalistaan äänettömästi ennen nopeaa ja voimakasta hyökkäystä. Ne ovat kuitenkin myös taitavia kiipeilijöitä, ja niiden tiedetään toisinaan metsästävän myös puissa.
Lisääntyminen ja elinikä
Aasiankultakissojen lisääntymiskäyttäytymisestä ei ole paljon tietoa
Aasiankultakissojen lisääntymiskäyttäytymisestä luonnossa tiedetään vain vähän. Vankeudessa pidettyjen yksilöiden perusteella tiedetään, että naaraat synnyttävät yhden tai kaksi pentua noin 78-80 päivän tiineyden jälkeen. Pennut syntyvät sokeina, kuten muillakin kissaeläimillä, ja alkavat tutkia ympäristöään noin viiden viikon iässä.
Vaikka aasiankultakissan parittelutottumuksista ei tiedetä paljoakaan, muutamat havainnot viittaavat siihen, että sekä urokset että naaraat merkitsevät reviirinsä tuoksumerkillä, jolla voi olla merkitystä kumppaneiden houkuttelemisessa. Lisääntyminen voi tapahtua ympäri vuoden, eikä erityistä lisääntymiskautta ole.
Kuinka kauan ne elävät?
Aasiankultakissojen tiedetään vankeudessa elävän jopa 20 vuotta. Luonnossa niiden elinikä on kuitenkin todennäköisesti lyhyempi, mikä johtuu esimerkiksi saalistuksesta, taudeista ja elinympäristön häviämisestä.
Erakkomaisina eläiminä pennut itsenäistyvät nopeasti, tyypillisesti noin 8 kuukauden iässä, ja kun ne ovat 18-24 kuukauden ikäisiä, ne ovat valmiita lisääntymään.
Ovatko aasiankultakissat uhanalaisia?
Aasiankultakissa on IUCN:n punaisella listalla luokiteltu “lähes uhanalaiseksi”. Sen suurimmat uhkatekijät ovat elinympäristön häviäminen, joka johtuu metsäkadosta puutavaran kysynnän takia, istutusten ja infrastruktuurin kehittämisen vuoksi, sekä summittaisesta pyydystämisestä ja laittomasta villieläinten kaupasta.
Kissan suojelemiseksi on tehty ponnisteluja, esimerkiksi metsästys on kielletty lainsäädännöllä useissa sen levinneisyysalueeseen kuuluvissa maissa. Näiden lakien täytäntöönpano voi kuitenkin olla ongelmallista erityisesti syrjäisemmillä alueilla. Jatkuvat suojelutoimet, kuten elinympäristöjen suojelu ja yhteisön koulutus, ovat olennaisen tärkeitä lajin säilymisen varmistamiseksi.
Aasiankultakissa videolla
Frankfurtin eläintieteellinen yhdistys on julkaissut videomateriaalia aasiankultakissasta YouTubessa:
Lähteet:
Big Cats Wild Cats – Asian Golden Cat (https://bigcatswildcats.com/asian-golden-cat/)
International Society for Endangered Cats (ISEC) Canada – Asiatic Golden Cat (https://wildcatconservation.org/wild-cats/asia/asiatic-golden-cat/)
Frankfurt Zoological Society – Asiatic Golden Cat (Catopuma temminckii) (https://www.youtube.com/watch?v=g7F0Q6FU2Is)
The IUCN Red List of Threatened Species – Asiatic Golden Cat (https://www.iucnredlist.org/species/4038/97165437)
Laji.fi – Aasiankultakissa – Catopuma temminckii (https://laji.fi/taxon/MX.46598/taxonomy?showTree=true)