Leopardus guttulus -kissalla ei ole tällä hetkellä suomenkielistä lajinimikettä. Sen nimi on englanniksi “Southern Tiger Cat”, mikä kääntyisi suomeksi “eteläinen tiikerikissa”. Ennen vuotta 2013 tätä kissaa pidettiin tiikerikissan (Leopardus tigrinus, kutsutaan myös suomeksi nimellä onsilla), alalajina, mutta geneettinen tutkimus on paljastanut merkittäviä eroja, jotka oikeuttavat sen luokittelun omaksi lajikseen.
Leopardus guttulus sekoitetaan usein muihin pieniin laikullisiin kissoihin sen levinneisyysalueella, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sen tarkasta levinneisyydestä ja asemasta on vain vähän tietoa. Tämän kissan tutkimiseen liittyvistä haasteista huolimatta tiedetään, että Leopardus guttulus suosii elinympäristöjä, joissa on tiheä kasvillisuus ja paljon sadetta.
Leopardus guttulus -kissan fyysiset ominaisuudet
Leopardus guttulus on pieni kissa jonka ruskehtavassa turkissa on monia täpliä ja ruusukekuvioita, jotka auttavat sitä naamioitumaan metsäisissä elinympäristöissä.
Erottuvat kuvioinnit ja pieni koko
Leopardus guttulus on suhteellisen pieni ja painaa keskimäärin 2-2,8 kiloa. Aikuisen ruumiinpituus voi vaihdella 35-52 senttimetrin välillä, ja hännän pituus on noin 29-39 senttimetriä. Tämän kissan turkissa on mustia ruusukkeita, jotka muistuttavat katkoviivaa selän keskiosassa, mikä on verrattavissa sen lähisukulaiseen, onsillaan eli tiikerikissaan (Leopardus tigrinus).
Fyysiset piirteet metsässä elämiseen
Leopardus guttulus on sopeutunut elämään metsässä, ja sillä on hyvin kehittyneet viikset ja yöllinen näkö, jonka avulla se pystyy suunnistamaan ympäristössään hämärässä. Sillä on myös vahvat, sisäänvedettävät kynnet puihin kiipeämistä ja saaliin pyydystämistä varten.
Sen pitkä, paksu häntä auttaa tasapainoilussa, kun se liikkuu puiden latvoissa, ja sen hoikka vartalo helpottaa nopeaa liikkumista tiheässä kasvillisuudessa.
Elinympäristö ja levinneisyys
Leopardus guttulus on kotoisin Etelä-Amerikasta, ja sitä tavataan pääasiassa Etelä-Brasiliassa, Paraguayssa ja Pohjois-Argentiinassa. Sen levinneisyysalueen erottaminen sen läheisestä sukulaislajista, tiikerikissasta, on ollut tutkijoiden keskuudessa keskustelun aiheena. Yleisesti katsotaan kuitenkin, että sen levinneisyysalue on Amazonin eteläpuolella.
Metsät, savannit ja niityt
Leopardus guttulus elää monenlaisissa ympäristöissä, mutta suosii pääasiassa Atlantin metsiä, Araucarian kosteita metsiä ja korkealla sijaitsevia ruohoniittyjä. Kuten monilla pienillä kissoilla, elinympäristön valintaan näyttää vaikuttavan ensisijaisesti suoja- ja saalismahdollisuudet.
Tätä lajia ei kuitenkaan tavallisesti tavata avoimilla alueilla, mikä osoittaa, että se suosii tiheitä, umpinaisia elinympäristöjä. Se osoittaa kuitenkin myös sopeutumiskykyä elinympäristön pirstoutuessa, ja se voi selviytyä toissijaisissa metsissä ja metsänreunoilla.
Käyttäytyminen, ruokavalio ja saalistaminen
Monien pienten kissalajien tavoin Leopardus guttulus on yksineläjä ja pääasiassa yöeläin. Se on taitava kiipeilijä, ja se viettää huomattavan osan ajastaan puissa, todennäköisesti lepäilläkseen, tähystääkseen mahdollisten uhkien varalta ja saalistaakseen.
Tämän kissan ruokavalio koostuu pääasiassa pienistä nisäkkäistä, linnuista ja satunnaisesti matelijoista ja hyönteisistä. Ne käyttävät tyypillistä kissojen saalistrategiaa, jossa ne kyttäävät saalistaan hiljaa ennen nopeaa, tappavaa hyökkäystä.
Lisääntyminen ja elinikä
Tietoa Leopardus guttulus -kissan lisääntymiskäyttäytymisestä luonnossa on vain vähän, mutta sen uskotaan olevan samanlaista kuin muiden pienten kissalajien. Sen tiineysaika on todennäköisesti noin 70-75 päivää, jonka jälkeen naaras synnyttää yhdestä kolmeen pentuetta.
Leopardus guttulus -kissan elinajanodotetta koskevia tietoja on niukasti, mutta vankeudessa elävät pienet kissalajit elävät yleensä 12-15 vuotta. On kohtuullista olettaa, että elinikä luonnossa voi olla jonkin verran lyhyempi uhkien, kuten saalistuksen, tautien ja ihmisen aiheuttaman kuolleisuuden, vuoksi.
Onko Leopardus guttulus uhanalainen?
Viimeisimmässä arvioinnissa vuonna 2015 Leopardus guttulus on IUCN:n punaisella listalla luokiteltu “haavoittuvaksi”. Lajia uhkaavat lukuisat tekijät, kuten maatalouden ja kaupunkialueiden laajenemisesta johtuva elinympäristön häviäminen, metsästys laittoman lemmikkieläinkaupan takia sekä liikenneonnettomuudet.
Koska tämä kissa on vasta äskettäin luokiteltu erilliseksi lajiksi, ei ole olemassa erityisiä lajia koskevia suojelutoimia. Lajin suojelemiseksi tarvitaan lisää tutkimustoimia sen biologian, ekologian ja levinneisyyden ymmärtämiseksi sekä valistuskampanjoita ja elinympäristön suojelua koskevia aloitteita.
Lähteet:
International Society for Endangered Cats (ISEC) Canada – Southern Tiger Cat (https://wildcatconservation.org/wild-cats/south-america/southern-tiger-cat/)
Wild Cat Family – Southern Tiger Cat (https://www.wildcatfamily.com/leopardus-lineage/southern-tiger-cat-leopardus-guttulus/)
The IUCN Red List of Threatened Species – Southern Tiger Cat (https://www.iucnredlist.org/species/54010476/54010576)