Pitkähäntäkissa, tieteelliseltä nimeltään Leopardus wiedii, on pieni luonnonvarainen kissalaji, joka on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Se tunnetaan poikkeuksellisista kiipeilykyvyistään, ja sitä kutsutaankin usein sen takia myös nimellä puuoselotti; se muistuttaa hämmästyttävän paljon hieman suurempaa sukulaistaan, oselottia, ja se liikkuu usein puissa.
Pitkähäntäkissan toinen suositeltu suomenkielinen nimi on margai.
Pitkähäntäkissa esiintyy pääasiassa trooppisissa sademetsissä, ja jonne se on sopeutunut huomattavan hyvin. Sen joustavat nivelet ja pitkänomainen ruumis tekevät siitä ketterän kiipeilijän, ja se on yksi harvoista kissoista, joka voi kiivetä puusta alas pää edellä, ihan kuin orava.
Pitkähäntäkissan fyysiset ominaisuudet
Pitkähäntäkissa on pieni mutta vankkarakenteinen kissa, jolla on kaunis turkki, suuret silmät, ja leveät korvat ja tassut. Tämä kaikki sopii erinomaisesti puissa elämiseen.
Turkki, väritys ja kuviot
Pitkähäntäkissalla on kaunis turkki, joka on paksu ja pehmeä. Turkin pohjaväri on yleensä ruskeankeltainen tai vaaleanruskea, ja jotkut yksilöt näyttävät harmaammilta. Tätä turkkia koristavat keskeltä avoimet ruusukkeet ja raidat, jotka muistuttavat puuleopardin ruusukkeita ja raitoja.
Pitkähäntäkissan turkin jokaisessa ruusukkeessa on tyypillisesti useita täpliä keskellä. Alapuoli on vaaleampi, ja hännässä, joka on vartaloon nähden melko pitkä, on lukuisia tummia juovia ja musta kärki. Nämä fyysiset merkit auttavat kissaa sulautumaan ympäristöönsä, ja se on lähes näkymätön liikkumattomana.
Kissan mitat ja erityispiirteet
Pitkähäntäkissat ovat suhteellisen pieniä, ja niiden ruumiinpituus vaihtelee 48-79 senttimetrin välillä. Paino on tyypillisesti 2,6-4 kiloa. Niillä on pitkä, 33-51 senttimetrinen häntä, joka auttaa tasapainoilemaan puissa. Ne ovat yksi harvoista kissalajeista, joilla on joustavien nilkkaniveltensä ansiosta kyky kiivetä pää edellä alas puista. Vähän kuin orava!
Pitkähäntäkissan suuret, pyöreät silmät ovat toinen huomionarvoinen piirre, ja ne on suunniteltu erinomaista hämäränäköä varten. Niiden korvat ovat leveät ja pyöreät, ja niiden terävä kuulo mahdollistaa saaliin paikallistamisen tiheässä metsäisessä elinympäristössä.
Elinympäristö ja levinneisyys
Pitkähäntäkissa on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta, ja sen levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Meksikosta aina Argentiinaan asti. Sitä tavataan pääasiassa ikivihreissä ja lehtimetsissä, ja se suosii voimakkaasti alueita, joilla on tiheä latvusto.
Laajasta levinneisyydestään huolimatta pitkähäntäkissojen kanta on pirstoutunut laajamittaisen metsäkadon ja elinympäristön häviämisen vuoksi. Koska tämä kissa on riippuvainen metsäisistä elinympäristöistä, se on erityisen haavoittuvainen näille muutoksille.
Käyttäytyminen, ruokavalio ja saalistaminen
Pääasiassa öinen ja yksinelävä pitkähäntäkissa on erinomainen kiipeilijä, ja se viettää suurimman osan elämästään puissa. Tämä kissa on niin hyvin sopeutunut puissa oleskelevaan elämäntapaansa, että se voi saalistaa, nukkua ja jopa paritella puissa!
Pitkähäntäkissan ruokavalio koostuu suurelta osin pienistä nisäkkäistä, erityisesti apinoista ja oravista, sekä linnuista, munista, liskoista ja puusammakoista. Erinomaisen yönäkönsä ja kiipeilykykynsä ansiosta ne pystyvät hiipimään ja syöksymään saaliinsa kimppuun metsän latvustossa.
Lisääntyminen ja elinikä
Pitkähäntäkissan uskotaan lisääntyvän ympäri vuoden, ja sen tiineysaika on noin 76-84 päivää. Naaraat synnyttävät yleensä yhden pennun, mutta toisinaan niitä voi syntyä kaksi. Pennut syntyvät sokeina ja avuttomina, ja ne ovat riippuvaisia emonsa hoivasta ja suojelusta, kuten muillakin kissalajeilla.
Luonnossa tämän kissan uskotaan elävän jopa 12 vuotta. Vankeudessa, jossa ne ovat turvassa pedoilta ja jossa niillä on vakaa ravinnonsaanti, niiden tiedetään kuitenkin elävän jopa 24 vuotta!
Onko pitkähäntäkissa uhanalainen?
IUCN:n punaisella listalla pitkähäntäkissa on tällä hetkellä luokiteltu “lähes uhanalaiseksi”. Lajia uhkaavat ensisijaisesti metsäkadosta johtuva elinympäristön häviäminen ja laiton lemmikkieläinkauppa. Vaikka laji on suojeltu monilla eri puolilla sen levinneisyysaluetta, suojelun täytäntöönpano voi olla vaikeaa.
Metsäkadon ja laittoman lemmikkieläinkaupan torjumiseksi tarvitaan suurempia ponnisteluja lajin säilymisen varmistamiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat tiukempi lainvalvonta, yleisölle suunnattu valistus pitkähäntäkissojen merkityksestä ekosysteemeille sekä kestävät maankäyttökäytännöt.
Lähteet:
Big Cats Wild Cats – Margay (https://bigcatswildcats.com/margay/)
Felidae Conservation Fund – Margay (https://felidaefund.org/learn/cats/margay)
International Society for Endangered Cats (ISEC) Canada – Margay (https://wildcatconservation.org/wild-cats/south-america/margay/)
The IUCN Red List of Threatened Species – Margay (https://www.iucnredlist.org/species/11511/50654216)
Laji.fi – Margai (pitkähäntäkissa) – Leopardus wiedii (https://laji.fi/taxon/MX.46610/taxonomy?showTree=true)