Prionailurus javanensis, joka tunnetaan yleisesti englanninkielisellä nimellään Sunda Leopard Cat, on pieni luonnonvarainen kissalaji, joka on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Se on läheistä sukua leopardikissalle (Prionailurus bengalensis), ja sitä tavataan eri elinympäristöissä, kuten metsissä, niityillä ja maatalousalueilla.
Prionailuris javanensis -kissan katsotaan siis olevan leopardikissan alalaji Kaakkois-Aasiasta.
Tämä salaperäinen ja ketterä kissa on tunnettu kauniista täplikkäästä turkistaan ja sopeutumiskyvystään erilaisiin ympäristöihin.
Fyysiset ominaisuudet
Tämä kissa muistuttaa ulkonäöltään leopardikissaa, sillä sillä on hoikka vartalo ja pitkät jalat. Se on pieni kissa, joka painaa tyypillisesti 2-5 kiloa, ja urokset ovat hieman naaraita suurempia. Sen ruumiin pituus vaihtelee 45-65 senttimetrin välillä, ja häntä lisää 25-40 senttimetriä.
Kissan turkissa on selviä tummia täpliä tai ruusukkeita ruskehtavan tai kellanruskean pohjan päällä, mikä antaa sille tehokkaan naamiointimahdollisuuden sen luonnollisessa elinympäristössä.
Erot leopardikissaan
Prionailurus javanensis katsotaan usein leopardikissan eli aasianmetsäkissan alalajiksi. Suurin ero näiden kahden lajin välillä on lähinnä maantieteellinen, sillä tämä kissa on endeeminen Indonesian Jaavan saarella.
Molemmat kissat kuuluvat samaan sukuun, ja niillä on monia yhtäläisyyksiä ulkonäössä ja käyttäytymisessä. Niillä voi kuitenkin olla pieniä eroja, jotka johtuvat niiden erilaisista ympäristöistä, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi ruokavalioon ja käyttäytymiseen.
Huomaa, että taksonomia (eli organismien luokittelu) voi olla jossain määrin häilyvä ja perustuu aina uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen. Jos tulevaisuuden tutkimuksissa todetaan, että Prionailurus javanensis olisi katsottava erilliseksi lajikseen, näiden kahden kissalajin välillä tulisi olisi merkittävämpiä biologisia eroja.
Elinympäristö ja levinneisyys
Tämä leopardikissa on levinnyt laajalti Kaakkois-Aasiaan, muun muassa Indonesiaan, Malesiaan, Thaimaahan ja Vietnamiin. Sitä tavataan monissa eri elinympäristöissä, kuten trooppisissa sademetsissä, kuivissa metsissä, mangrovemetsissä ja jopa maatalousmaisemissa. Tämän sopeutumiskyvyn ansiosta kissa voi selviytyä erilaisissa ympäristöissä aina alankoalueilta korkeille vuoristoalueille.
Kissan esiintymiseen eri elinympäristöissä vaikuttavat todennäköisesti saaliin saatavuus ja sopiva suoja. Sen tiedetään hyödyntävän metsänreunoja ja maatalousalueita, joissa se voi löytää pieniä nisäkkäitä, lintuja ja matelijoita. Kissan kyky menestyä pirstoutuneissa ja ihmisen muuttamissa maisemissa osoittaa sen sopeutumiskykyä ja joustavuutta.
Käyttäytyminen, ruokavalio ja saalistaminen
Tämä kissa on ensisijaisesti yöeläin ja eristäytyvä laji, jonka yksilöt pitävät yllä suhteellisen laajoja asuinalueita. Se on ketterä ja taitava kiipeilijä, joka käyttää puita näköalapaikkoina saalistukseen ja lepäämiseen.
Sen ruokavalio koostuu erilaisista saaliista, kuten pienistä nisäkkäistä, linnuista, matelijoista ja hyönteisistä. Se on taitava metsästäjä, joka käyttää varovaisuutta ja ketteryyttä saaliinsa kyttäämiseen ja pyydystämiseen.
Kissan metsästysstrategiaan kuuluu kärsivällinen odottelu ja tarkkailu, minkä jälkeen se hyökkää tarkasti ja nopeasti saadakseen saaliinsa kiinni. Sillä on tarkat aistit, kuten terävä kuulo ja erinomainen näkö, jotka auttavat sitä paikallistamaan ja seuraamaan mahdollisia saaliskohteita.
Sen ruokavalio vaihtelee sen elinympäristön saaliin saatavuuden mukaan, joten se pystyy sopeutumaan erilaisiin ravinnonlähteisiin koko levinneisyysalueellaan.
Lisääntyminen ja elinikä
Tämän kissan lisääntymistottumuksista tiedetään suhteellisen vähän. Sen lisääntymismallin uskotaan olevan samanlainen kuin muilla pienillä luonnonvaraisilla kissalajeilla. Naaraat synnyttävät tyypillisesti 2-4 pentua noin 60-70 päivän tiineyden jälkeen. Pennut syntyvät sokeina ja täysin emostaan riippuvaisina. Ne kehittyvät vähitellen ja vieroitetaan noin 2-3 kuukauden ikäisinä. 6-10 kuukauden ikäisinä ne itsenäistyvät ja alkavat kulkea omilla teillään.
Luonnossa kissan eliniän arvioidaan olevan noin 10-12 vuotta. Eri tekijät, kuten saalistus, elinympäristön laatu ja saaliin saatavuus, voivat kuitenkin vaikuttaa niiden elinikään. Lajin elinikää vankeudessa voidaan pidentää, koska lajilla ei ole luonnollisia saalistajia ja koska se saa jatkuvasti ruokaa ja sairaanhoitoa.
Uhanalaisuus
IUCN:n punaisella listalla ei ole erillistä listausta Prionailurus javanensis -kissasta. Sitä on yleensä pidetty leopardikissan (Prionailurus bengalensis) alalajina, ja sitä on arvioitu kyseisen listauksen mukaisesti, jolla se on “vähiten huolestuttava”.
Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta kissan lisääntymiskäyttäytymistä ja elinikää voitaisiin ymmärtää paremmin tehokkaiden suojelutoimien tukemiseksi.
Lähteet:
Wild Cat Family – Sunda Leopard Cat (https://www.wildcatfamily.com/leopard-cat-lineage/sunda-leopard-cat-prionailurus-javanensis/)
Animalia – Sunda Leopard Cat (https://animalia.bio/sunda-leopard-cat)
Jungle Dragon – Sunda Leopard Cat (https://www.jungledragon.com/specie/23356/sunda_leopard_cat.html)
Integrated Taxonomic Information System – Prionailurus bengalensis javanensis (https://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=726423#null)
The IUCN Red List of Threatened Species – Mainland Leopard Cat (https://www.iucnredlist.org/species/223138747/223178117)